Jesse Salo laskee rauhallisesti tarkastuslaitteiston ilmanvaihtokanavaan satavuotiaan taloyhtiön ullakolla. Kamera näyttää kuvaa hormista, kunnes vastaan tulee tukos. Asentaja paikantaa sen tarkan kohdan alapuolelta asunnosta, ja taloyhtiölle tuotettavaan dokumentointiin merkitään avaus. Vasta, kun kanava on avattu, on mahdollista saada kyseisen kodin ilmanvaihto ja sitä kautta asumismukavuus kuntoon.
– Ilmanvaihtokanavia on vuosikymmenten aikana välillä suljettu tahallisesti, välillä vahingossa muutostöiden myötä. Vanhoissa kohteissa vastaan voi tulla sanomalehteä 30-luvulta tai 70-luvulla hormin kautta vedettyjä sähköjohtoja. Joskus kanava on voitu tukkia hupparilla tai eristeellä, Jesse Salo kertoo.
Salo tietää, mistä hän puhuu. Hän on Turun Kiinteistöässän IV-töiden vastaava ja tehnyt työtä ilmavaihtokanavien puhdistusten, säätöjen ja mittausten parissa liki 20 vuotta. Kokemusta on kertynyt asuinkiinteistöistä suuriin tehtaisiin.
Vanhojen hormien hyödyntäminen on kustannustehokasta
Nyt ollaan laittamassa kuntoon arvotalon painovoimaista ilmanvaihtoa. Vastaavia vuosisadan vaihteessa rakennettuja kohteita Turun keskusta-alueella on paljon.
Kun kiinteistöllä on ikää sata vuotta, on todennäköistä, että yhtiössä on painovoimainen ilmanvaihto. Aina 1960-luvulle asti se oli yleisin ratkaisu.
– Painovoimainen ilmanvaihto perustuu pitkälti säähän: ilmanvaihto toimii hyvin, kun sisä- ja ulkolämpötilan ero on iso tai kun on tuulinen ilma. Eli toukokuusta elokuuhun ilmanvaihto toimii usein huonosti, Salo summaa.
Vanhassa arvokiinteistössä vanhojen hormien kartoittaminen ja kunnostus on kustannustehokas ja järkevä tapa parantaa ilmanvaihtoa. – Pahimmillaan voi olla, että huoneiston ilmanvaihtokanava on ollut tukossa kymmeniä vuosia. Kun nollatasosta noustaan täyteen tehoon, on ero huoneilmassa huomattava.
Kartta osoittaa, mistä pitää aloittaa
Kuvausten kautta Kiinteistöässän tiimi tunnistaa ja kirjaa kaikki hormit sekä poistoilmaventtiilit ullakolta alaspäin. Kartoitustyön jatkoksi valvontasuunnittelija tekee taloyhtiölle hormikartan. Sen mukaan Kiinteistöässä ja suunnittelija määrittelevät, mitkä ovat kriittisimmät kohdat ilmanvaihdon parantamiseksi. Tärkeää on, että jokaiseen huoneistoon menee oma hormi. Sen vaatii nykyisin myös paloturvallisuus.
Taloyhtiölle tehty kartoitus ja hormistokartta osoittavat kriittisimmät ongelmakohdat. Ne esimerkiksi kertovat, moniko kartoitetuista hormeista oli tukossa tai vaatii avauksen sijaan muita kunnostustoimenpiteitä.
– Kartoitustyössä puhutaan päivistä, isoissa kohteissa parista viikosta. Itse ilmanvaihtokanavien kunnostukset tehdään monesti vaiheittain yhtiöiden toiveiden ja kartoituksen suositusten mukaan.
Mistä alkuun?
Mikäli iäkkäämmän arvokiinteistön painovoimaista ilmanvaihtoa halutaan parantaa, mistä kannattaa aloittaa?
– Alalla on paljon erilaisia ja eritasoisia toimijoita. Potentiaaliselta urakan tekijältä kannattaa aluksi kysyä referenssejä ja suosituksia vastaavista kohteista. Esittely kannattaa pyytää ihan hallituksen kokoukseen, jotta yhtiölle muodostuu selkeä kuva siitä, mitä vastaavissa urakoissa on tehty ja kuinka tarkasti ne on dokumentointi. Lisäksi on hyvä varmistua siitä, että tekijällä on taustallaan ammattitaitoinen suunnittelutoimisto, Jesse Salo listaa.
Ilmanvaihtojärjestelmien nuohous, mittaus ja säätö
Säännöllisesti huolletut ja puhdistetut ilmastointijärjestelmät takaavat terveellisemmän ja puhtaamman sisäilman laadun. Lisäksi se varmistaa, että rakennus pysyy teknisesti ja rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Toimivassa ilmanvaihdossa suuri merkitys on myös ilmamäärien oikein säädetyillä virtauksilla.