44 vuotta. Niin kauan Esko Laitinen laskee asuneensa As Oy Sorolaisenmäessä. Yhtä monta vuotta hän on istunut taloyhtiön hallituksessa, ja ollut 17 vuotta hallituksen puheenjohtaja. – Meillä yhtiötä on kehitetty suunnitelmallisesti koko ajan asukkaiden tuella. Hallituksen perisynti olisi, jos ajateltaisiin, että kyl tää mun iän kestää. Siinä tehtäisiin ensimmäinen virhe, Laitinen toteaa.
Sorolaisen mäkeen Raision keskustan kupeessa nousee kaartuva jyrkkä tie. Perillä odottaa metsäinen pihapiiri, josta näkee nopealla silmäyksellä, että täällä pidetään asioista huolta.
1972 rakennetussa yhtiössä on kolme taloa, 90 asuntoja ja reilut 120 asukasta. Heistä on kuusi edelleen alkuperäisiä. Nykyisin yhtiö on houkutellut yhä enemmän sijoittajia, eikä ihme. Tehtyjen remonttien lista on kunnioitettava: vuosien 1976–2023 välillä on kirjattu 80 erikokoista korjaustoimenpidettä. Samalla vastikkeet on onnistuttu pitämään hyvin kohtuullisina.
”Hallituksessa oleminen vaatii paneutumista”
Sorolaisenmäki oli aikoinaan ensimmäinen yhtiö alueellaan, joka irtautui kaukolämmöstä. Yhdeksän 290 metriä syvää maalämpökaivoa ovat tuottaneet kohta kymmenen vuoden ajan energian pattereissa kiertävän veden ja käyttöveden lämmittämiseen.
– Maalämpöön siirtyminen ja putkiremontti tehtiin aikoinaan samaan aikaan. Silloin hirvitti vähän, että haukattiinko nyt liian iso pala. Mutta lopulta siirtyminen kaukolämmöstä maalämpöön tuottaa niin paljon säästöä energiakustannuksissa, että energiaremontti tulee maksettua pois yhdeksässä vuodessa, Laitinen sanoo.
Putkiremontissa talojen viemärit sukitettiin, jottei kylpyhuoneita tarvinnut rikkoa. Sekin oli menetelmänä tuohon aikaan harvinainen ja uusi.
Miten uudistuksiin on osattu ja uskallettu lähteä?
– Hallituksessa oleminen vaatii paneutumista. Olen ollut alusta asti mukana Turun seudun puheenjohtajaklubissa, osallistunut Kiinteistöliiton koulutuksiin, käynyt tuote-esittelyissä ja seminaareissa. Kotona sain joskus kuulla vaimoltani, että olen enemmän yhtiön kanssa naimisissa, Laitinen naurahtaa.
Talonmiehen paikalle haluttiin talonmies
Alkujaan yhtiössä oli oma talonmies, jonka vaimo siivosi porraskäytävät ja hoiti pihan istutuksia. Kun oli aika etsiä heille korvaajat, Laitinen halusi ehdottomasti löytää uuden talonmiehen.
– Jouduin muuttamaan mieleni. Ei pystymetsästä löytynytkään sellaista, joka olisi ottanut tämän kaiken haltuunsa, hän sanoo.
Kilpailutuksen kautta huoltoyhtiöksi valittiin Turun Kiinteistöässä. Vuosi oli 2003, ja Kiinteistössä otti hoitaakseen siivouksen, ulkoalueet ja teknisen huollon.
Laitinen kutsuu heitä tuttavallisemmin Ässiksi. Yhteistyö on jatkunut nyt yli 20 vuotta.
– Pitkän yhteistyön takana on molemminpuolinen luottamus ja se, että asioista voidaan puhua. Meille on ollut tärkeää, että olemme pystyneet vastaamaan niihin tarpeisiin, joita yhtiön kehittäminen ja teknistyminen on tuonut. Aloitimme, kun taloissa oli katolla yksi huippuimuri. Nyt vastaamme kiinteistönhuollon lisäksi muun muassa maalämpöjärjestelmän vuosihuolloista, aluejohtaja Henri Harka kertoo.
Lauantai lämpökeskuksessa
Laitinen kertoo, että maalämpöjärjestelmän huollot siirrettiin Ässille, kun järjestelmätoimittajan vasteaika venyi liian pitkäksi. Kriittiset järjestelmät on vikatilanteessa palautettava mahdollisimman nopeasti toimintaan.
– Olemme me yhden lauantainkin tuolla maalämpökeskuksessa Henkan kanssa seisseet, kun lämpimän käyttöveden järjestelmässä oli häiriö, Laitinen muistelee.
– Lämmönjakokeskuksessa tilaa on rajallisesti, joten kompressorit nostavat lämpötilaa huomattavasti. Tämä aiheutti automaatioalakeskuksen vioittumisen. Sorolaisenmäessä taloautomatiikka lukee lämpöpumppuja ja ohjaa lämmintä käyttövettä. Koska lämpimän käyttöveden tarve muuttuu koko ajan, on automatiikan toimittava. Asensimme lopulta lauantaina väliaikaisen alakeskuksen, johon kytkettiin osa järjestelmän antureista ja toimilaitteista. Näin lämmin käyttövesi saatiin takaisin toimintaan, Harka muistelee.
– Tapahtuman jälkeen Ässien kanssa on parannettu lämpökeskuksen ilmanvaihtoa ja nyt tilan tuulettimiin on asennettu anturit, jotka varmistavat, ettei lämpötila toistamiseen nouse liikaa, Laitinen päättää.